Netissä liikkuessani olen aina välillä törmännyt hällä väliä asenteeseen. Se on seuraavanlainen. Netti on vain netti, ei siellä ole väliä mitä sanoo tai miten toisia kohtelee.

Onko netti oikeasti leikkipaikka, missä pikku lapset leikkivät nukkeleikkejä? Onko aikuinen ihminen vain lapsi, joka ei ymmärrä kommunikoivansa toisen ihmisen kanssa?

Hällä väilä asenteellako pitäisi kommunikoida ihmisten kanssa - aivan oikeiden ihmisten kanssa. Monilla ihmisillä on harha, että netti on vain anonyymi mellastuspaikka, jossa ei tarvitse välittää mistään asiasta, joka niin sanotussa realisessa elämässä tai live-elämässä, on tärkeätä. Tästä asenteesta seuraakin, että ihmiset loukkaavat toisiaan. Aikoja sitten on unohdettu nettiketti sääntö, jossa hyvänä asiana pidettiin esimerkiksi itsensä esittelyä. No nettiketti on kadonnut, koska netti on täynnä vaaroja, joilla ihmisiä voidaan kiusata. Osa ihan oleellisia ja osa kuviteltuja, pinnallisia vaaroja. Mutta näin on live-elämässäkin. Meillä on ongelmia ja me emme halua olla tuttuja jokaisen ihmisen kanssa, johon törmäämme. Eli mielestäni kaikkeen elämään pitäisi suhtautua täsmälleen samalla vakavuudella. Ihmisiä on aina kohdeltava ihmisinä, eikä ajateltava, se on vain netti, missä voi harrastaa, mitä päähänsä keksii. Isolla hiekkalaatikollakin pikku lapset joutuvat riitoihin keskenään, jotka voivat heijastua isolle alueelle muussa elämässä. Äidit riitelevät kohta keskenään ja isät myös.

Hällä väliä asenne kuvastaa ehkä ihmistä itseään, hänen haluaan välittää muista; ehkä tuon asenteen omaavat ihmiset oikeasti ovat melko antiempaattisia; ehkä he ovat pinnallisia; ehkä he elävät omissa norsunluutorneissaaan. Vaikeata sanoa. Tai ehkä he ovat vain silmälaput silmillään toisiin suhtautuvia ihmisiä, jotka eivät osaa havainnoida oikeasti muita. Lapsia.

No melko iso esimerkki tästä asenteeesta löytyy tietenkin nettihuijarien puolelta, jotka katsovat oikeudekseen huijata ihmisiä ja tehdä heidän elämänsä jollain tavalla vaikeaksi. Häirintä, huijausyritykset ovat heidän aseitaan. He ovat mukavan oloisia ja lähestyvät ystävällisesti ja iskevät kun saavat siihen tilaisuuden. Netti olisi parempi paikka meille kaikille, jos pyrkisimme toteuttamaan rehellisyyttä ja omana itsenämme oloa myös virtuaalisuuden maailmassa kuten kaikkialla muuallakin. Kaikkea ei tarvitse uskoa, mutta sääntönä kannattaa aina olla, että suhtaudutaan jokaiseen ihmiseen ihmisenä, myös niihin jotka ovat pahimmalta puolelta virtaa.

Lapsia, jotka luulevat puhuvansa tekoälyn kanssa netissä ja omaavat hällä väliä asenteen - heitäkin pitää lopulta ymmärtää. Ehkä hekin ymmärtävät lopulta jotain.

Tämä oli tällainen moraalisaarna, jolla juuri ei ole merkitystä. Tämä oli joukko taivuttamattomia ja vielä raakoja ajatuksia, jotka kaipaavat hiontaa. Ehkä lopulta on saavutettavissa neronleimaus. Sitä odotellessa.