Kunnallisvaalien alla on aina hyvä miettiä suuria kysymyksiä, kuten äänestämistä.
Kun me äänestämme, niin valitsemme meitä mielyttävän ihmisen, joka ajaa meidän asioitamme ja sitä ajattelutapaa, joka sopii yhteen omien ajatustemme kanssa. Tämähän on äänestämisen periaate.

Nyt loikataan vähän sivuun ja kysytään, mitä on mainostaminen. Mainostaminen on luoda imaagoja ja mielikuvia, joilla ei välttämättä ole suoranaisesti mitään tekemistä todellisuuden kanssa, mutta kuluttujat saadaan näillä mielikuvilla juonittua tuotteen ostajiksi.

Sama sääntö tietenkin pätee äänestämisessä. Ehdokkaat antavat itsestään milelikuvia. Äänestäjät ovat A) laiskoja b) Heitä vähemmän voi kiinnostaa c) heillä ei ole aikaa ottaa asioita selvää. Näin he katsovat papereita jonkun minuutin ja ajattelevat, että tässä on juuri sellaista tekstiä, joka voisi sopia minun ajatusmaailmaani. Äänestäjä ei oikeasti jaksa ottaa selvää siitä ihmisestä, jota äänestää. Hän vain suorittaa kansalaisvelvollisuutensa ja äänestää.

Periaatteessa olen ajattelutapaa, missä äänestetään vain ideologiaa ei ihmistä, vastaan. Tarkoitan ruotsalaista äänestystapaa, jossa ei enää edes tarjota ihmistä äänestäjille, vaan vain puoluetta. Ihminen ei siis tiedä, eikä saa mahdollisuuttakaan tietää ketään äänestää. Uskoisin tämän ajattelutavan tulevan juuri siitä, että ihmiset oikeastikaan eivät välitä ketä äänestävät ja suomessa ainakin äänet ajatuvat pakosti listan huipulle kuitenkin. Kaikki äänet käytetään. Äänet menevät kuuitenkin ihan vieraalle ihmiselle.

Kysynkin nyt, että olisiko äänestystulos ja valtarakenteet ihan samallaisia kun emme äänestäisi lainkaan vaan valta päätettäisiin gallupien perusteella. Jos puolueella on paljon kannattajia, se voi itse valita edustajansa kaikkialle? Vai olisiko parempi, että meillä olisi käytössä todelliset henkilövaalit, eikä nykyisen kaltaista hämäyssysteemiä. Henkilöitä äänestettäisiin ja katoavat äänet katoaisivat, eivätkä valuisi minnekään. Puolueet eivät vaikuttaisi henkilöiden ääniin muulla tavalla kuin että he voisivat kertoa, mitä puoluetta kannattaisivat. Siinä kaikki. Olisiko tämä tapa, jolla ihmiset kiinnostuisiva enemmän ketä äänestävät ja oikeasti olisivat kiinnostuneita asioita.

Oikealla ihmisvaalilla kuitenkin saisimme ehkä vaihtuvuutta politiikkaan. Vaikka ihmisillä on oma elämä elettävänä, eikä heitä jaksa jatkuvasti kiinnostaa, mitä päätöksiä politiikot tekevät, niin siltikin yksittäisen ihmisen näkyvyyden kasvattaminen toisi lisää kiinnostusta päätöksen teon seuraamiseen. Kuulutan nyt osittain mediaa, joka voisi olla oikeasta päätöksenteosta kiinnostunut. Meillä on mediassa aikaa seurata melko turhia eduskunnan keskusteluja, joissa kuullaan edustajien mielipiteitä, mutta ei seurata varsinaista päätöksen tekoa. Jos media muuttaisi toimintatapaansa päätösten tekemisprosessin seuraamiseen, niin saisimme oikeasti kuvan, mitä nämä ihmiset tekevät - sillä teot kertovat enemmän kuin poliittinen liirun laarum, joka nyt voi sisältää mitä vain. Sen sijaan että yhdistämme kuntia, voisimme rakentaa päätöksenteon ja niiden tekijöiden seuraamisen helpommaksi. Ehkä näin voisimme ohjata paremmin yhteiskuntaa ruohonjuuritasolta, joka kuitenkin viime kädessä ns on tuomari. Ja tuomarille lisättäisi valtaa, sillä tällä hetkellä tuomarilla ei ole valtaa, vaan valta oikeasti on jossain muualla.

Mielestäni suomi ei ole demokraattinen valtio vaan näennäisdemokraattinen. Demokratian lisäämistä olisi presidentivaltaoikeuksien kasvattaminen nykyisestä (presidentti on suoralla kansavaalilla valittu demokraattinen elin, joka on aina ollut aidosti demokraattinen asia); puolueiden vallan vähentäminen rakentamalla järjestelmän, missä valitaan henkilöitä ei puolueita; päätöksenteko järjestelmän seuraamisen parantaminen - eli median toimintatapojen kehittäminen ja median vallan tietynlainen kasvattaminen.

Utopistisia ajatuksia? Kyllä. Olisi omituista, jos valtaa pitäävät tahot haluaisivat luopua valtarakennelmistaan. Uskoisin että joidenkin vuosien kuluessa ruotsin mallin kaltainen äänestys saa suomessakin tuulta alleen, koska ihmisiä yhä vähemmän voisi kiinnostaa demokraattinen päättäminen. Olemme hyvää matkaa pois demokratisesta systeemistä kohti keskitettyä vallan ylläpito - vallan keskittäminen kun kerran on tänä päivänä trendin. Ja onhan se totta, että neuvostoliitossa oli valta hyvin keskitettyä, jolloin välirakenteet veivät vähemmän kuluja. Byrokratia on osa demokratiaa, ei diktatuuria. Byrokratiasta pois pyrkiminen on pyrkimistä kohti harvain valtaa ja diktaturiaa.